DI Paul Talvio

Alustus Luonnonfilosofian seurassa 3.4.2003

 

PELAAMMEKO UHKAPELIÄ TIETEEN VARASSA?

 

Johdanto

Tieteen hedelmät ovat mahdollistaneet valtavan väestömäärän kasvun viimeisen sadan vuoden aikana. Väestömäärä on jo nyt sellaisella tasolla, että ns. paluuta luontoon ei ole. Ja vaikka väestönlisäys olennaisesti hidastuisikin, kuten viimeaikojen merkit viittaavat, niin luultavasti meitä sadan vuoden kuluttua on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Lisäksi monet keskeiset luonnonvarat, erityisesti öljy ja makea vesi alkavat ehtyä. Lopputulos on se, että nykyisillä tieteen saavutuksilla emme selviä fyysisesti tulevaisuudesta.

Kaiken hyvän ohessa tiede on luonut myös uhkakuvia lajimme olemassaololle. Viime vuosisadan jälkipuoliskon elimme ydinaseitten luoman kauhun tasapainossa ja siinä me joudumme jatkamaankin. Tällä vuosisadalla joudumme lisäksi elämään kemiallisten ja bioaseitten kauhussa. Toivottavasti sekin kauhu pysyy tasapainossa. Lisäksi teknologiamme uhkaa tuhota biosfäärin.

Tiede on siis ollut välttämätön, jotta olisimme päässeet tähän asti. Tarvitsemme kuitenkin kipeästi sekä nykyistä että uutta tiedettä myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme tiedettä edelleen vahvistamaan kykyämme selvitä fyysisesti. Tarvitsemme sitä poistamaan sen itsensä luomia uhkia. Entä jos tiede ei onnistukaan? Pelaammeko uhkapeliä ihmiskunnan tulevaisuudella? Mutta onko meillä vaihtoehtoa? Alustuksessa tarkastellaan näitä kysymyksiä biotekniikan, energian, ilmaston, tietoverkkojen, taudinaiheuttajien, väestönkasvun, veden, ravinnon, globalisaation, henkisen pahoinvoinnin, etnisen väkivallan, kulttuurien törmäyksen ja korruption näkökulmasta.

Tulevaisuuden ongelma-alueita.

 

1. Neljännen sukupolven bioaseet

2. Riippuvuus öljystä

3. Energian tuotanto

4. Ilmaston muutos

5. Tietoverkkojen haavoittuvuus

6. Vastustuskykyiset taudinaiheuttajat

7. Väestönkasvun pysäyttäminen

8. Veden ja ravinnon riittävyys

9. Globaalin talouden haittavaikutukset

10. Henkinen pahoinvointi

11. Etninen ym. väkivalta

12. Kulttuurien törmäys

13. Korruptio

 

1. NELJÄNNEN SUKUPOLVEN BIOASEET

Olli Haapala: HS 29.11.2002

Bioaseitten sukupolvet:

    1. Epätieteelliset yritykset ennen toista maailmansotaa.
    2. Toisen maailmansodan aikaiset ja jälkeiset tieteelliset ohjelmat
    3. Kylmän sodan aikaiset ohjelmat
    4. Nykyiset, geenimuunteluun perustuvat ohjelmat eli räätälöidyt mikroobit.

Akat. prof. Dennis Bamford esitteli Tieteitten Päivillä 2003 Miten hänen tutkimusryhmänsä onnistui kokoamaan elävän viruksen muutamasta DNA-pätkästä ja muutamasta proteiinista Meilahden Biotechnicumissa.

Geenimuuntelulla räätälöityyn bioaseeseen ei voi mitenkään ennalta varautua.

Vain aseen kehittäjä on voinut samalla kehittää vasta-aineen tai rokotteen.

Bioasetta ei tarvita suuria määriä. Levitessään se monistaa itsensä.

Se voi olla myös selektiivinen; tuhota vain määrätyt kasvit tai eläimet.

Ilman Hiroshimaa ja Nagasakia ei ydinaseen hirveyttä olisi yleisesti tajuttu.

Tarvitaanko bioaseiden Hiroshima ennen kuin vaara tajutaan?

USA yrittää nostaa bioaseen käyttökynnystä uhkaamalla käyttäjää ydinaseella.

HS. 17.2.2003: Bioterrorin uhka vei tiedelehdet itsesensuuriin (Science, Nature, ja n. 30 muuta julkaisua.)

 

2. RIIPPUVUUS ÖLJYSTÄ.

Energian lähteenä

Raaka-ainelähteenä

 

Sanalla sanoen: Ilman öljyä me sekä palelemme, että kuolemme nälkään!

Maailman tunnetut öljyvarat ovat n. 1100 miljardia tynnyriä.

Persianlahden alue 712 mrd. tynnyriä (65%):

Saudi Arabia 265
Irak 115 (mahdollisesti tuplattavissa)
Kuwait 99
Arabiemiirikunnat 98
Iran 95

Muu maailma 365 mrd. tynnyriä (35%)

Etelä- ja Väli-Amerikka 96
Afrikka 77
Ent. Neuvostoliitto 65
Pohjois-Amerikka 64
Aasia, Tyynenmeren alue 44
Eurooppa 19

USA tuo yli 65% öljystään, josta valtaosa Lähi-idästä. (Saudi Arabia 17%, Irak 8% !)

Tunnetut öljyvarat riittävät vain 40:ksi vuodeksi. Nykytuotannolla öljy loppuu eri alueilta seuraavasti (vuotta):

Lähi-itä 85
Etelä- ja Väli-Amerikka 40
Afrikka 30
Ent. Neuvostoliitto 23
Aasia 17
Pohjois-Amerikka 15
Eurooppa 10

Teollisuusmailla (ei vain USA:lla, vaan esim. myös Suomella) ei ole vaihtoehtoja. Persianlahden alueen öljyn saatavuus on varmistettava. Vain keinoista voidaan kiistellä.

Öljyriippuvuus aiheuttaa tulevina vuosikymmeninä mittaamatonta kärsimystä (sotia, terrorismia, ympäristökatastrofeja).

Tarvitsemme tieteeltä vastauksia NYT. Odottaminen on uhkapeliä.

 

3. ENERGIA

Normaalin energiankulutuksen kasvamisen lisäksi tarvitsemme valtavasti lisäenergiaa

Edessä on valtava sähköenergian tuotannon lisäys.

Miten se saasteettomasti ja ilman jäteongelmia tehdään?

Hiiltä riittää, mutta sen polttaminen nykytekniikalla ei ympäristösyistä ole mahdollista.

Onko turvauduttava nykyisen kaltaiseen ydinvoimaan (fissio)?

EU-maissa on jo nyt 145 reaktoria.

Jätätkö lapsillesi ja lastenlapsillesi mieluimmin perinnöksi kallioon kätketyt ydinjätteet, jotka hyvin pienellä todennäköisyydellä aiheuttavat joskus harmia ihmiselle, vai saastuneen ilman, joka vuoren varmasti aiheuttaa harmia.

Onko fuusioenergia mahdollinen vaihtoehto? ( Saksa, Ranska, Kanada ja Japani aloittanevat lähiaikoina pilottilaitoksen rakentamisen.)

Voimmeko kehittää saastumattoman tavan käyttää hiiltä?

Taas pelaamme uhkapeliä tieteen varassa.

 

4. ILMASTON MUUTOS

Ilmakehä on jo nyt niin saastunut, että lämpötilan nousu jatkuu 2040 luvulle n. 0,5 astetta/10vuotta.

Todennäköiset rajoitussopimukset ovat niin tehottomia, että lämpeneminen on jo n. 5 astetta vuonna 2100.

Ilm. tiet. lait:n pääjoht. Petteri Taalas (HS: 23.3.2003): Lämpeneminen jopa 10 astetta vuoteen 2080 mennessä. Arktisen alueen lumi ja jääpeite pienenee ja ohenee huomattavasti (50 vuoden aikana pinta-ala on pienentynyt 10 – 15% ja paksuus 40%)

Viime vuonna Jäämeren jääpeitteen pinta-ala pieneni ennätysvauhtia, 3,86 milj. km2:stä 3,20 milj. km2:iin ja myös paksuus pieneni.

Grönlannissa sulamisalue oli 9% normaalia suurempi. Sulamista oli ensimmäisen kerran jopa 2 km:n korkeudessa.

Ilm. tiet. lait:n vanh. tutkija Kirsti Jylhä: Golfvirran tuleva käyttäytyminen on tutkijoille arvoitus. Grönlanninvirran ominaispaino putoaa, koska suolapitoisuus laskee ja lämpötila nousee. Grönlanninvirta ei enää sukellakaan Golfvirran alitse, vaan sekoittuu siihen. Pohjois-Eurooppaan tulee jääkausi!

Tämä on vain yksi ilmastonmuutoksen katastrofaalisista seurauksista.

Ovatko hiilidioksidin lisääntyminen ja otsonikato palautumattomia prosesseja?

Luonnon kiertokulussa emittoituu ja absorboituu monin verroin enemmän CO2:ta kuin ihmisen toimesta. Tämän tasapainon järkyttäminen olisi katastrofi. Esim. happosateet saattavat järkyttää hiilidioksidin absorptio/emissio-tasapainoa merien pinnassa.

Mutta: "Ilmastopolitiikka on irronnut tieteen tuloksista" (Otsikko HS:ssa 14.12.2002.)

Syy on myös tieteessä. Se on ollut kykenemätön tuottamaan kiistämättömiä ennusteita. Odottaminen on uhkapeliä.

 

5. TIETOVERKKOJEN HAAVOITTUVUUS

Hallinto, rahaliikenne, koko henkilö- ja tavaralogistiikka, puolustus; sanalla sanoen koko moderni elämänmuoto on täysin riippuvainen sähköisistä tietoverkoista.

Silloin tällöin kärsimme "diletanttien" tekemistä viruksista.

Kukaan ei tiedä, mitä todella korkealla ammattitaidolla ja suurin resurssein kehitetyt tietoverkkojen tuhoamisaseet saisivat aikaan.

On aivan varmaa, että tällaisia aseita on kehitetty.

Niitä on varmasti eri maiden armeijoilla valmiina. Maailma on varuillaan esim. Irakin suhteen. USA jo käyttänyt?

On vain ajan kysymys milloin niitä on myös terroristeilla.

Tuhoaseitten kehittäjät kehittävät tietysti myös suojautumiskeinoja.

Voivatko ne olla vedenpitäviä ja kuka niitä saa käyttöönsä? Ei niitä tietenkään etukäteen eikä kaikille levitetä.

 

6. VASTUSTUSKYKYISET TAUDINAIHEUTTAJAT

Yhä useammat mikrobit kehittyvät vastustuskykyisiksi lääkkeille.

Kuka voittaa kilpajuoksun, ihminen (tiede) vai mikrobit?

Amerikkalaistutkimus ihmisten peloista käsitti 40 maata ja 38.000 ihmistä.

Tulos, kolme kärjessä:

    1. Sairauksien leviäminen
    2. Etninen ym. väkivalta
    3. Ydinaseet

Oliko sairauksien pelossa mukana bioaseet? Joka tapauksessa ne kuuluisivat listan kärkeen.

SARS-epidemia on osoittanut miten helposti tappavalla mikrobilla saa maailman sekaisin.

Geenimuunnelluilla eli ns. neljännen polven bioaseilla niiden kehittäjä voi tuhota koko ihmiskunnan paitsi oman väkensä. Oman väkensä hän osaa suojata.

 

7. VÄESTÖNKASVUN PYSÄYTTÄMINEN

Väestönkasvu on selvästi hidastunut vuodesta 1980.

Jo 60:ssä maassa äidit synnyttävät alle 2,1 lasta (jonka alapuolella väestö alkaa vähetä).

Vähennys on ollut huomattava esim. seuraavissa maissa:

Väestömäärä ehkä pysähtyykin 10 – 12 miljardiin eli kasvaa n. kaksinkertaiseksi nykyisestä.

Vuoteen 2050 lisäys lienee n. 3 miljardia.

Sekin on suuri haaste. Ongelma ei suinkaan ole poistunut.

 

8. VEDEN JA RAVINNON RIITTÄVYYS

Prof. Pertti Vakkilainen, TKK:

"Ihmiskunnan suurimmat tulevaisuuden ongelmat ovat vesiongelmia."

Vesi liittyy oleellisesti nälkäongelmaan

Makean veden käyttö:

Vuoteen 2022 mennessä ruokittavia on 2 miljardia lisää

YK:n raportti 22.03.2003:

Väestö kasvaa alueilla, jossa 90% vedestä menee kasteluun

SK 21.3.2003: "Vesikaupalla rikastuu": Monikansalliset yhtiöt kontrolloivat vesijohtoverkostoista 75% muutaman vuoden kuluttua: ranskal. Suez, Vivendi ja Saur, saksal. Rwe, brittiläinen United Utilities ja yhdysvalt. Bechtel.

Jo nyt 800 miljoonaa kärsii aliravitsemuksesta

Mitä tiede tarjoaa?

Miten ympäristö ja sosiaaliset rakenteet kestävät?

HS ?.12.2002, Robert Watson, Maailman pankin ympäristöosaston johtaja: "Maataloustutkimusta on lisättävä"

"Useimpien köyhien maiden on ensi töikseen kehitettävä maanviljelystä ja lisättävä maataloustuotantoaan."

"Tehtävä on pelottavan monimutkainen: meidän on ravittava ripeästi kasvava väestö, suojeltava ympäristöä ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta tulevaisuudessa, joka ei ole juurikaan nykyhetken kaltainen. Vuoteen 2050 mennessä maailman 6 miljardin väestö on kasvanut 3:lla mrd:lla. Planeettamme on lämpimämpi ja tulvat ja kuivuudet yleisempiä kuin nyt. Meidän on tuotettava enemmän pienemmillä resursseilla; monilla alueilla tulee olemaan vähemmän vettä ja hivin/aidsin runtelemilla alueilla niukemmin työvoimaa."

"Nyt tarvitaan maailmanlaajuinen arvio, joka nostaa maatalouden tukevasti takaisin julkiseen päiväjärjestykseen ja arvioi jokaisen teknologisen ja poliittisen vaihtoehdon taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset –eli mitkä ovat seuraukset tehostamisesta, orgaanisesta tuotannosta ja bioteknologiasta aina jätteiden minimointiin ja luonnonvarojen tehokkaampaan käyttöön."

 

9. GLOBAALI TALOUS

Markkinataloudessa päätökset tehdään yrityksen kannalta optimaalisella tavalla. Yritys ei ole vastuussa koko yhteiskunnasta.

Yhteiskunnan sääntelyä tarvitaan ohjaamaan yrityksissä tehtäviä päätöksiä koko yhteiskunnan kannalta hyvään suuntaan.

Parhaiten tämä yhteispeli sujuu demokraattisesti hallitussa korruptoitumattomassa maassa.

Globaalissa mittakaavassa markkinataloudella ei ole sääntelevää vastavoimaa (maailmanhallitusta).

WTO ja muut kansainväliset järjestöt eivät omaa tarpeeksi keinoja pakottaakseen edes jäseniään noudattamaan sopimuksia.

Seurauksena on ikäviä lieveilmiöitä, jotka esim. "arkkikapitalisti" George Soros’in mukaan tulevat johtamaan kaaokseen.

Kansalliset hallitukset ja ammattiliitot menettävät valtansa:

Globaali markkinatalous on johtanut hintakilpailuun työntekijöitten välillä.

Yritykset muuttavat helposti mutta työntekijät ovat kansallisia.

Suomen puunjalostus- metalli- ja elektroniikkateollisuus vähentävät työvoimaa Suomessa ja lisäävät muualla. Näin käy kaikissa teollisuusmaissa ja varsinkin vanhassa Euroopassa. (Saksan paheneva työttömyys!)

Ostovoima teollisuusmaissa pienenee enemmän kuin se kehitysmaissa kasvaa. Mihin yritykset myyvät tuotteensa?

Globaali talous ei voi pysyä tasapainossa, jos tavaratuotanto ja kulutus ovat maantieteellisesti eri alueilla. Tuotanto luo myös ostovoiman.

Kiinasta on tulossa koko maailman tavaratuutti! (HS 27.12.2002) Kiinassa tehdään jo 55% DVD-laitteista, 50% kameroista, 30% pöytätietokoneista, 25% matkapuhelimista, 25% pesukoneista, 20% jääkaapeista. Vain hyvin peni osa jää kotimaahan. Esim. Nokia vie 40% kiinan tuotannostaan muualle.

Missä taloustiede luuraa. Onko riippumatonta taloustiedettä?

 

10. HENKINEN PAHOINVOINTI

Tiede selittää maailmaa rationaalisen ajattelun keinoin.

Tiede typistää ihmisenkin ulkoa tutkittavaksi materiaaliseksi objektiksi, alkeishiukkasten kasaumaksi, ohjelmoitavaksi robotiksi.

Tieteellinen ihmiskuva on ajattelun itsensä luoma ajattelija, esineellistetty ihminen, pelkkä minärepresentaatio.

Se kyllä kelpaa jokapäiväisen toiminnan roolipeleihin, mutta ei ole sopusoinnussa sille ihmiselle, joka me syvällä itsessämme tunnemme olevamme.

Meistä on tullut kuin näyttelijöitä, jotka uskaltavat näyttäytyä vain roolissaan, mutta eivät uskalla päästää ketään pukuhuoneeseensa. Näin jopa parisuhteissa.

Poliittiset, jopa uskonnolliset ideologiat perustuvat tieteelliseen ihmiskuvaan. Ne uskovat voivansa ohjelmoida ihmisen mieleisekseen.

Neuvostoihmisenkään luominen ei kuitenkaan onnistunut, niin tieteellisesti kuin sitä yritettiinkin. Näyttelijöille jäi kuitenkin pukuhuoneensa, jossa he kuulivat intuitionsa äänen, ihmisyyden itsessään.

Myös markkinatalous luottaa tieteelliseen ihmiskuvaan, ohjelmoitavaan robottiin. Tavaroiden sijasta meille mainostetaan oikeaa elämäntapaa.

Meille vakuutetaan, että ihmisen arvo riippuu siitä miltä hän näyttää, miten pukeutuu, mitä harrastaa, miten menestyy urallaan, minkälaisia ystäviä hänellä on, miten hän asuu, minkälaista autoa ajaa, minkälainen puoliso hänellä on, mitä koulua lapset käyvät ja mitä he harrastavat.

Tämä on "elämäntapamaterialismia – ulkoa opittua elämää", sanoo filosofi Jyri Puhakainen kirjassaan "Ihmisen arvo tässä ajassa".

Kuitenkaan nekään, joilla nuo kaikki yllämainitut asiat ovat kohdallaan, eivät voi hyvin.

Vai miksi ihmiset hakevat onnea pillereistä. Yli 700.000 suomalaista käyttää psyykelääkkeitä.

Ilmeisesti markkinatalousihminen ei sittenkään ole saavuttanut tuota ihmisen ikuisesti etsimää hyvää elämää.

Ei, koska hän elää ristiriidassa sisäisen minänsä, oman intuitionsa kanssa. Tuo intuitio ei ole ulkoapäin ohjelmoitavissa kuten rationaalinen ajattelu. Se on meissä lajiominaisuus, evoluution tulosta. Siihen eivät ideologiat ja mainosmiehet pysty.

Kovalla aivopesulla ihminen saadaan melkein kuuroksi sisäiselle äänelleen. Se kuuluu kuitenkin heti, kun sille annetaan tilaisuus. Siihen kommunismikin romahti.

Surullista on, että länsimainen filosofiakin erityisesti viime vuosisadalla alkoi pyrkiä eksaktiksi tieteeksi. Tunnettujen filosofien ja fyysikkojen ryhmä, ns. Wienin piiri, yritti luoda 1920-30 luvuilla jopa tieteellisen poliittisen ideologian. Se perustui ns. loogiseen empirismiin. Sen jälkeen tuli analyyttinen filosofia, matematiikkaa jäljittelevä logiikka, jossa suomalaisetkin ovat kunnostautuneet. Kaukana ollaan siitä ajasta, kun filosofia katsoi tehtäväkseen hakea vastauksia olemassaolon peruskysymyksiin:

Yhteisön elämä perustuu yhteisiin arvoihin. Miten arvovapaa tiede voisi antaa arvot?

Ihmisen perustarve on luottavainen, avoin ja lämmin suhde toiseen ihmiseen, kohtaaminen "pukuhuoneessa". Hyvä elämä merkitsee oikeutta rakastaa ja tulla rakastetuksi.

 

11. ETNINEN YM. VÄKIVALTA

Etnistä väkivaltaa esiintyy eniten köyhissä maissa

Syy ei ole kulttuurinen vaan taistelu resursseista,

Muuttoliike on tuomassa etnisen väkivallan myös rikkaisiin maihin

Väki lisääntyy eniten köyhillä, usein jopa pienenevien resurssien alueilla

Elintasopakolaisuuden paine tulee kasvamaan

Pakolaisuus on hyvä kasvualusta kaikenlaiselle väkivallalle

(etniselle, poliittiselle, rikolliselle)

Globalisaatio helpottaa mafiamaisen rikollisuuden leviämistä

Onko sosiaalitieteillä mitään annettavaa?

 

12. KULTTUURIEN TÖRMÄYS.

Kysymys ei ole uskonnoista vaan valtarakenteitten eroista yksilökeskeisessä ja yhteisöllisessä kulttuurissa.

Yhteisöllisessä kulttuurissa yksilön sosiaaliturvana ovat perhe, naapurit, kylä, uskonnollinen yhteisö, heimo jne. Valtion antama sosiaaliturva puuttuu.

Vastapalvelukseksi yksilö alistuu yhteisön sääntöihin.

Yhteisön hallintomuoto on aina autoritäärinen ja usein kova ja korruptoitunut diktatuuri. Demokratia ei siihen sovi.

Lännen tarjoama yksilökeskeinen demokratia uhkaa vallanpitäjien valtaa ja jäsenten sosiaalista turvallisuutta. Siksi sille ei hurrata millään tasolla.

Valtion pitää ensin olla niin varakas, että se pystyy tarjoamaan sosiaaliturvan. Vasta silloin suuri joukko yksilöitä uskaltaa lähteä "omilleen".

Tämä on tapahtunut meilläkin vasta viime vuosikymmeninä. Sitä ennen vain vahvimmat lähtivät.

Demokratiassa lisäksi uskonto ja maallinen valta on erotettu toisistaan.

Tämä on täydellisesti ristiriidassa Islamin uskon kanssa.

Kysymys: Olisiko meillä kulttuurien yhteentörmäystä, jos 70% maailman öljyvaroista olisikin Pohjois-Amerikassa eikä Persianlahden alueella?

 

13. KORRUPTIO

Emma Bonino, Europarlamentin jäsen, vieraskynä HS:ssa 2.1.2003.

"Demokratian edistäminen globalisaation päätehtäväksi"

"Hätkähdyttävä tosiasia on, että neljän vuosikymmenen kehitysapupolitiikka ei ole onnistunut nostamaan yhtäkään maata alikehityksen loukusta."

Siirtotyöläisetkin lähettävät suuria summia kotimaihinsa, mutta sekään ei auta, koska "pankkijärjestelmä ei ole luotettava, korruptio rehottaa ja niin kotimaiset kuin ulkomaisetkaan sijoittajat eivät halua investoida varojaan maahan."

"Haluaisin luoda vaihtoehtoisen liikkeen nimeltä "Globalisaatio? Kyllä kiitos!". Yksi liikkeen tavoitteista olisi nostaa demokratian ja lainalaisuuden sääntöjen ja periaatteiden maailmanlaajuinen edistäminen yhdeksi globalisaation – ja siten myös pohjoisen ja etelän kansainvälisten suhteiden - päätehtäväksi."

Tosiasia on, että korruptio on köyhyyden poistamisen pahin este. Se tekee tyhjäksi kaikki ponnistukset.

Demokratian puute johtaa aina korruptioon ja korruptio tuhoaa laillisuusyhteiskunnan.

Vain demokratia sananvapauksineen voi pitää korruption kurissa.

Korruptiota on hyssytelty vuosikymmeniä.

Lopulta v. 1993 entisen maailmanpankkilaisen Peter Eigenin johdolla perustettiin järjestö TRANSPARENCY INTERNATIONAL. (Tietoja; http://www.transparency.org)

Sillä on 50 työntekijää Berliinissä ja Lontoossa ja kansallisia jäsenyhdistyksiä n. 40.

Se julkaisee mm. listaa Corruption Perceptions Index. Se on maitten järjestys korruptioasteen mukaan. Suomi on ollut siinä vähiten korruptoitunut maa.

Hyvin toimiva rehellinen hallinto on Suomelle suuri voimavara kansainvälisessä kilpailussa.